Puhdas hiilivoima on potaskaa

Daewoo telakkayhtiö kehittää sarjatuotantona valmistettavia kelluvia hiilivoimaloita. Etelä-Koreassa rakennettavat voimalat kuljetetaan meritse ostajalle. Mielenkiintoiseksi hankkeen tekee se että Daewoo tekee yhteistyötä Norjalaisen puhtaaseen hiilivoimaan erikoistuneen Sargas-yhtiön kanssa. Laitokset olisivat lähes päästöttömiä, sillä hiilidioksidi on tarkoitus pestä kaliumkarbonaatilla eli potaskalla, mikä vähentää päästöjä 90-95 prosenttia. Sargasin soveltamaa tekniikkaa on kehittänyt mm. ABB jo 80-luvulta alkaen.

Kaatopaikkakaasua

Kaatopaikoilta vapautuu huomattavia määriä metaania joka on montakymmentä kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Mutta ei hätää sillä nyt tämäkin saaste muutetaan vihreäksi energiaksi. Wärtsilä on kehittänyt polttokennotekniikkaa sähkön ja lämmön tuottamiseksi kaatopaikkakaasuista. Maailman ensimmäinen tämän sortin voimala toimii Vaasassa Suvilahden kaatopaikan kaasuilla. Sähköteho 20 ja lämpöteho 17 kilowattia. Se tuottaa sähkön kymmenelle Vaasan asuntomessualueen omakotitalolle.
Varsinaisen maailman valloituksen Wärtsilä aloittaa 50+50 kilowatin laitoksilla joiden teho riittää 25 omakotitalon tarpeisiin. Järeimmillään suuresta kaatopaikasta saatavalla kaasulla toimivan polttokennovoimalan tehoksi on kaavailtu jopa 5 megawattia. Kaikkia se suomalainen insinööri keksii ja kehittää.

Olkibuumi

Viime postauksessa kerroin etanolin tuottamisesta oljesta. Hauskasti heti perään bongasin Biolki nimisen firman joka suunnittelee olkipellettien tuottamista pellettilämmitykseen. Pellettien valmistuksessa käytetään toisen suomalaisen Biobotnian kehittämää siirrettävää pellettienpuristuslaitosta. Mahtaa olkipukkien ja himmeleiden hinta pompsahtaa kattoon kun olki on yhtäkkiä näinkin haluttu raaka-aine:)

Viinaa tankkiin

Biojalostamoteknologiaa kehittävä Chempolis avasi etanolin tuotantolaitoksen Oulussa. Tällä 3000-5000 tonnia etanolia vuodessa tuottavalla tuotantolinjalla tehdään koeajoja. Yritys lisensoi kehittämäänsä teknologiaa asiakkailleen, joita se etsii varsinkin Aasian suunnalta. Varsinaiset tuotantolaitokset ovat sitten kapasiteetiltaan luokkaa 50,000 tonnia etanolia vuodessa. Polttoaine tehdään vehnän ja maissin oljesta eli ruokaviljan tuotannon yhteydessä syntyvästä jätteestä.
Tämä on erinomaista sillä nyt ei viedä maata ruoan tuotannolta vaan saadaan polttoainetta viljantuotannon ohessa ihan tosta vaan kaupan päälle.

Riistometsätalous

Ekoenergiaboomissa on myös vaaransa. Puuhakkeen polttoon energian tuotannossa, pellettien valmistukseen ja puupohjaisen biodeselin raaka-aineeksi tarvitaan valtavasti biomassaa. Kun nyt metsistä revitään kaikki mahdollinen puuaines - myös kannot, kuoret, oksat, neulaset - jotka ennen jätettiin paikalleen lahoamaan niin metsän maaperä köyhtyy. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan havujen mukana katoava typpi pitkässä juoksussa vähentää metsän kasvua. Asiaa voidaan paikata lannoituksella esimerkiksi palauttamalla poltossa syntyvä tuhka metsään. Toivottavasti tähän saadaan lainsäädäntöä joka ohjaa kestävään metsätalouteen. Pikavoittoja hakevilta energiayhtiöiltä asia saattaa muuten helposti unohtua.