torstai 2. maaliskuuta 2023
Ilmastokatastrofi Oulussa
perjantai 3. tammikuuta 2020
Lämpeneekö ilmasto
Oheisiin graafeihin olen piirtänyt vuoden ja vuodenaikojen keskilämpötilat Oulussa vuosina 2003-2019. Tässä talvi on joulu-helmikuu, kevät on maalis-toukokuu, kesä on kesä-elokuu jne. eli esim. talvi 2003 tarkoittaa joulukuu 2002 - helmikuu 2003.
Kuviin on piirretty myös trendikäyrät. Koko vuoden lämpötilan trendi on noussut viimeisen 17 vuoden aikana n. 0.8 astetta celciusta. Vuodenaikakohtaisista trendikäyristä nähdään että kevät, kesä ja syksy ovat olleet vuodesta toiseen varsin samanlämpöisiä mutta talven keskilämpötila on nousussa ehkä n. 2 astetta 17 vuoden aikana. Neljä vuotta sitten kirjoitin että "Mitään ilmaston lämpenemistä kuvasta ei voi havaita jo siitäkin syystä että ilmastolla tarkoitetaan pitkän aikavälin muutoksia joiden havaitsemiseen ajanjakso on liian lyhyt." Kyllä siinä nyt talvella näyttäisi nousutrendiä olevan vaikka pari viime talvea ovatkin olleet kylmempiä kuin niitä edeltäneet 4 talvea.
Datan lähde on tämä VTT:n sääasema.
torstai 25. huhtikuuta 2019
Kivirekiretki
Kivi on edullinen ja tehokas materiaali tuulisähkön väliaikaiseen varastointiin tuotannon piikkien tasaamiseen. Kivimassat muodostavat tehokkaan akun.
Hampuriin valmistuu parhaillaan täyden mittakaavan kivivarasto tuulisähkölle, kapasiteetiltaan noin 30 MWh. Laitos kattaa noin 1 500 kotitalouden päivittäisen energiatarpeen. Tavoitteena on mahdollisimman halpa vaihtoehto akuille. Kivet lämmititetään tuulisähköllä toimivalla puhaltimella 600 celciusasteen kuumuuteen. Kiveen varastoitu lämpö purkautuu tarvittaessa taas sähköksi johtamalla kuuma ilma lämmönvaihtimen kautta höyryturbiiniin, joka puolestaan pyörittää generaattoria.
Yksinkertaisuudessaan nerokasta. Mutta voisiko myös sähköauton kemiallisen akun korvata samalla menetelmällä. Mahtaisi tulla liikaa massaa. Tällaista ajoneuvoa voitaisiin kutsua vaikka kivireeksi :)
keskiviikko 17. huhtikuuta 2019
Voima äksäksi
Suomalainen Soletair Power on kehittänyt ainutlaatuisen konseptin, jonka avulla voidaan tuottaa synteettistä uusiutuvaa polttoainetta rakennusten sisäilmasta kerätystä hiilidioksidista. Samalla sisäilman laatu paranee. Teknologiayhtiö Wärtsilä on rahoittamassa tätä hanketta joka "on tärkeä askel kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, ja se tukee Wärtsilän strategiaa johtaa energiateollisuuden muutosta kohti tulevaisuutta, jossa käytetään sataprosenttisesti uusiutuvaa energiaa."
Mutta mitä pienet edellä sitä isot perässä. Sellaiset polttoaineteollisuuden jättiläiset kuin Shell ja British Petroleum ovat tosissaan panostamassa synteettisiin polttonesteisiin. Shellillä on tavoitteena massiivinen synteettisten polttoaineiden tuotanto uusiutuvalla energialla ja sen tuotantoketjujen hallinta tulevaisuudessa. Jo nyt Shell edistää merituulivoimalahankkeita, jotta uusiutuvaa sähköä olisi käytettävissä vedyn ja synteettisen kaasun tuotantoon.
Tämä on merkityksellistä koska kuten tunnettua uusiutuvalla polttoaineella kulkeva polttomoottoriauto on ympäristöystävällisempi kuin akulla toimiva sähköauto. Ongelmana vain on että vaikka meillä jo nyt on saatavilla 100% uusiutuvaa jätteistä valmistettua dieseliä niin jätteitä ei riitä niin paljon että kaikkea dieseliä voitaisiin korvata sillä. Pitkässä juoksussa autojen pääasiallinen käyttövoima tulee oletettavasti olemaan synteettiset polttonesteet. Polttomoottori autoa ei nyt siis todellakaan ole mitään syytä vaihtaa sähköautoon - pikemminkin päinvastoin.
sunnuntai 14. huhtikuuta 2019
Sananen uusiutuvasta dieselistä
Viime aikoina on nähty paljon akkutoimisten sähköautojen hehkutusta ratkaisuna liikenteen CO2 päästöihin. Nämä autot ovat kuitenkin kalliita ja niiden vaatimien akkujen valmistuksen takia näiden autojen valmistuksen CO2 päästöt ovat suurempia. Lisäksi akut pitää uusia joiden vuosien välein. Useammassakin luotettavassa tekniikan alan lehdessä kuten Tekniikan maailmassa ja Tekniikka&Taloudessa on nähty laskelmia (https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/autot/sahkoauto-voi-olla-iso-saastuttaja-tarkeinta-on-katsoa-koko-energiapalettia-ja-elinkaarta-6752745) siitä että vaikka sähköauto on ympäristöystävällisempi ero dieselautoihin ei kuitenkaan ole niin suuri kuin äkkipäätä luulisi. Nämä vertailut on tehty vertaamalla sähköautoa fossiilista polttoainetta käyttävään dieselautoon.
Kun sähköautoa verrataan dieselautoon joka käyttää uusiutuvaa dieseliä ja sen käytön aikaiset päästöt on 90% pienemmät kääntyykin asetelma selvin luvuin dieselauton eduksi. Ja tämä pelkästään kasvihuonekaasupäästöjä tarkastelemalla. Jos mukaan tarkasteluun otetteisiin sähköautojen akkujen tarvitsemien harvinaisten metallien kaivamisen aiheuttamat ympäristökatastrofit niin sähköautot pitäisi itseasiassa kieltää kokonaan sen verran rankasta ympäristön tuhoamisesta on kysymys.
Tässä alla pari graafia joissa Tekniikka&Talous lehden kuvaajiin olen vertailun vuoksi lisännyt uusiutuvalla ajavan dieselauton lukemat:
Kuten kuvista näkyy uusiutuvalla polttoaineella ajava dieselauto voittaa ympäristöystävällisyydessä sähköauton selvästi. Missä ovat ne poliitikot jotka vaativat haittaveroa sähköautoille ja veronkevennnyksiä dieselautoille ja uusiutuvalle polttoaineelle? Ei ole paljon näkynyt! Käynnissä on kuitenkin kansalaisaloite uusiutuvan dieselin polttonesteveron alentamiseksi. Addressin voit allekirjoittaa täällä https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/4093.
tiistai 12. maaliskuuta 2019
Völjyvä pingviini osa 3
maanantai 5. helmikuuta 2018
Völjyvä pingviini osa 2
Eikä tässä vielä kaikki: Vielä ehtii sijoittamaan Wellon siemenvaiheen rahoituskierokselle Invesdorissa. Siis jos haluaa olla rahoittamassa tämän huippuinnovaation kaupallistamista ja sitten myöhemmin kääriä fyffet. Valtamerien aallot tarjoavat loppumattoman puhtaan ja uudistuvan energian lähteen ja markkina on vielä toistaiseksi hyödyntämätön. Aaltoenergiamarkkinan kooksi on arvioity 74 miljardia euroa globaalisti.