torstai 2. maaliskuuta 2023

Ilmastokatastrofi Oulussa

Muutama vuosi ehtinyt vierähtää edellisestä katsauksesta ilmastonlämpenemistilanteeseen Oulussa niin palataanpa asiaan. Tässä vuoden keskilämpötilat Oulussa 2002-2022 ja trendiviiva. Datan lähde on VTT:n sääasema. Lämpenemistä on toista astetta. Tällä vauhdilla elinaikanani lämpenee vielä kolmisen astetta. Tekee hyvää vanhoille luille sitten. Merenpinta täällä tietääkseni edelleen laskee noin sentin vuodessa koska maankohoaminen jääkauden jäljiltä.
Tähän toiseen kuvaajaan olen piirtänyt vuodenaikojen keskilämpötilat trendeineen. Tässä talvi on joulu-helmikuu, kevät on maalis-toukokuu, kesä on kesä-elokuu jne. eli esim. talvi 2003 tarkoittaa joulukuu 2002 - helmikuu 2003. Kuten kuvasta näkyy talvet ovat lämmenneet kaikista eniten.
Suomen päästövähennyksillä ei ole isossa kuvassa mitään vaikutusta kun samaan aikaan Kiina lisää hiilidioksidipäästöjä joka vuosi 100x Suomen päästöjen verran seuraavat 10 vuotta. Tässä TM lehden artikkeli aiheesta: Kiina kiihdyttää jälleen hiilivoimaloiden rakentamista – Isoin panostus hiilivoimaan lähes vuosikymmeneen. Eipä siinä sitten kuin maailman loppua odotellessa. Moi!

perjantai 3. tammikuuta 2020

Lämpeneekö ilmasto

Vuosi on taas vaihtunut niin on hyvä hetki tarkastella vuoden ja vuodenaikojen keskilämpötilaa Oulussa 2003-2019. Viimeksi tein vastaavan tilastopostauksen vuosista 2003-2015 vuonna 2016.

Oheisiin graafeihin olen piirtänyt vuoden ja vuodenaikojen keskilämpötilat Oulussa vuosina 2003-2019. Tässä talvi on joulu-helmikuu, kevät on maalis-toukokuu, kesä on kesä-elokuu jne. eli esim. talvi 2003 tarkoittaa joulukuu 2002 - helmikuu 2003.

Kuviin on piirretty myös trendikäyrät. Koko vuoden lämpötilan trendi on noussut viimeisen 17 vuoden aikana n. 0.8 astetta celciusta. Vuodenaikakohtaisista trendikäyristä nähdään että kevät, kesä ja syksy ovat olleet vuodesta toiseen varsin samanlämpöisiä mutta talven keskilämpötila on nousussa ehkä n. 2 astetta 17 vuoden aikana. Neljä vuotta sitten kirjoitin että "Mitään ilmaston lämpenemistä kuvasta ei voi havaita jo siitäkin syystä että ilmastolla tarkoitetaan pitkän aikavälin muutoksia joiden havaitsemiseen ajanjakso on liian lyhyt." Kyllä siinä nyt talvella näyttäisi nousutrendiä olevan vaikka pari viime talvea ovatkin olleet kylmempiä kuin niitä edeltäneet 4 talvea.

Datan lähde on tämä VTT:n sääasema.

torstai 25. huhtikuuta 2019

Kivirekiretki

Osa tuulivoiman ylijäämäsähköstä pitää varastoida myöhempää käyttöä varten tuotannon tasaamiseksi kulutuksen mukaan.
Kivi on edullinen ja tehokas materiaali tuulisähkön väliaikaiseen varastointiin tuotannon piikkien tasaamiseen. Kivimassat muodostavat tehokkaan akun.

Hampuriin valmistuu parhaillaan täyden mittakaavan kivivarasto tuulisähkölle, kapasiteetiltaan noin 30 MWh. Laitos kattaa noin 1 500 kotitalouden päivittäisen energiatarpeen. Tavoitteena on mahdollisimman halpa vaihtoehto akuille. Kivet lämmititetään tuulisähköllä toimivalla puhaltimella 600 celciusasteen kuumuuteen. Kiveen varastoitu lämpö purkautuu tarvittaessa taas sähköksi johtamalla kuuma ilma lämmönvaihtimen kautta höyryturbiiniin, joka puolestaan pyörittää generaattoria.

Yksinkertaisuudessaan nerokasta. Mutta voisiko myös sähköauton kemiallisen akun korvata samalla menetelmällä. Mahtaisi tulla liikaa massaa. Tällaista ajoneuvoa voitaisiin kutsua vaikka kivireeksi :)

keskiviikko 17. huhtikuuta 2019

Voima äksäksi

Mitä on Power-to-X suomeksi? Termillä tarkoitetaan yleensä synteettisen polttoaineen valmistusta uusiutuvalla tavalla tuotetulla sähköenergialla.

Suomalainen Soletair Power on kehittänyt ainutlaatuisen konseptin, jonka avulla voidaan tuottaa synteettistä uusiutuvaa polttoainetta rakennusten sisäilmasta kerätystä hiilidioksidista. Samalla sisäilman laatu paranee. Teknologiayhtiö Wärtsilä on rahoittamassa tätä hanketta joka "on tärkeä askel kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, ja se tukee Wärtsilän strategiaa johtaa energiateollisuuden muutosta kohti tulevaisuutta, jossa käytetään sataprosenttisesti uusiutuvaa energiaa."

Mutta mitä pienet edellä sitä isot perässä. Sellaiset polttoaineteollisuuden jättiläiset kuin Shell ja British Petroleum ovat tosissaan panostamassa synteettisiin polttonesteisiin. Shellillä on tavoitteena massiivinen synteettisten polttoaineiden tuotanto uusiutuvalla energialla ja sen tuotantoketjujen hallinta tulevaisuudessa. Jo nyt Shell edistää merituulivoimalahankkeita, jotta uusiutuvaa sähköä olisi käytettävissä vedyn ja synteettisen kaasun tuotantoon.

Tämä on merkityksellistä koska kuten tunnettua uusiutuvalla polttoaineella kulkeva polttomoottoriauto on ympäristöystävällisempi kuin akulla toimiva sähköauto. Ongelmana vain on että vaikka meillä jo nyt on saatavilla 100% uusiutuvaa jätteistä valmistettua dieseliä niin jätteitä ei riitä niin paljon että kaikkea dieseliä voitaisiin korvata sillä. Pitkässä juoksussa autojen pääasiallinen käyttövoima tulee oletettavasti olemaan synteettiset polttonesteet. Polttomoottori autoa ei nyt siis todellakaan ole mitään syytä vaihtaa sähköautoon - pikemminkin päinvastoin.

sunnuntai 14. huhtikuuta 2019

Sananen uusiutuvasta dieselistä

Hiljattain, suorastaan vaivihkaa, on maamme huoltoasemille tullut saataville useitakin 100% uusiutuvia jätteistä valmistettuja diesel polttonesteitä. Tällaisia ovat esimerkiksi Nesteen MY, Teboilin Green+ sekä UPM:n BioVerno, jota tosin ei tietääkseni myydä "raakana" vaan ainostaan fossiiliseen sekoitettuna ABC asemilla. Nämä uusiutuvat dieselit vähentävät autojen hiilidioksidipäästöjä 90%.

Viime aikoina on nähty paljon akkutoimisten sähköautojen hehkutusta ratkaisuna liikenteen CO2 päästöihin. Nämä autot ovat kuitenkin kalliita ja niiden vaatimien akkujen valmistuksen takia näiden autojen valmistuksen CO2 päästöt ovat suurempia. Lisäksi akut pitää uusia joiden vuosien välein. Useammassakin luotettavassa tekniikan alan lehdessä kuten Tekniikan maailmassa ja Tekniikka&Taloudessa on nähty laskelmia (https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/autot/sahkoauto-voi-olla-iso-saastuttaja-tarkeinta-on-katsoa-koko-energiapalettia-ja-elinkaarta-6752745) siitä että vaikka sähköauto on ympäristöystävällisempi ero dieselautoihin ei kuitenkaan ole niin suuri kuin äkkipäätä luulisi. Nämä vertailut on tehty vertaamalla sähköautoa fossiilista polttoainetta käyttävään dieselautoon.

Kun sähköautoa verrataan dieselautoon joka käyttää uusiutuvaa dieseliä ja sen käytön aikaiset päästöt on 90% pienemmät kääntyykin asetelma selvin luvuin dieselauton eduksi. Ja tämä pelkästään kasvihuonekaasupäästöjä tarkastelemalla. Jos mukaan tarkasteluun otetteisiin sähköautojen akkujen tarvitsemien harvinaisten metallien kaivamisen aiheuttamat ympäristökatastrofit niin sähköautot pitäisi itseasiassa kieltää kokonaan sen verran rankasta ympäristön tuhoamisesta on kysymys.

Tässä alla pari graafia joissa Tekniikka&Talous lehden kuvaajiin olen vertailun vuoksi lisännyt uusiutuvalla ajavan dieselauton lukemat:


Kuten kuvista näkyy uusiutuvalla polttoaineella ajava dieselauto voittaa ympäristöystävällisyydessä sähköauton selvästi. Missä ovat ne poliitikot jotka vaativat haittaveroa sähköautoille ja veronkevennnyksiä dieselautoille ja uusiutuvalle polttoaineelle? Ei ole paljon näkynyt!  Käynnissä on kuitenkin kansalaisaloite uusiutuvan dieselin polttonesteveron alentamiseksi. Addressin voit allekirjoittaa täällä https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/4093.

tiistai 12. maaliskuuta 2019

Völjyvä pingviini osa 3

Hox. Maailman aaltovoimateknologian johtaja - suomalainen Wello - käynnistää kohta uuden seed rahoituskierroksen Invesdorissa. Tuote on nyt valmis ja uusi strategia mahdollistaa sen nopeamman jalkauttamisen maailman merille. Tuuli- ja aurinkovoimaan verrattuna aaltovoimassa on se etu että sen tuotanto on hyvin tasaista nillä merialueilla joilla yleensä aina aaltoaa. Myös maisemallinen haitta on pienempi, näihin ei lepakot lennä eikä infraäänet mökkiläistä kiusaa. Kun tuotanto voluumit kasvaa aaltovoiman arvellaan olevan edullisempaakin kuin tuuli- tai aurinkosähkö.



maanantai 5. helmikuuta 2018

Völjyvä pingviini osa 2

Vuonna 2011 kirjoitin suomalaisesta Wello Pingviini aaltovoimalakonseptista. Hitaasti tuntuu kehitys kehittyvän sillä Pingviiniä on testattu melkein 10 vuoden ajan mutta vihdoin ratkaisu on valmis kaupallistettavaksi ja Wello onkin saanut ensimmäisen kaupallisen tilauksen Wello Penguin -energiapuiston toimittamiseksi Nusa Penida -saarelle Indonesiaan. 10 MW:n kapasiteetilla projekti on tällä hetkellä maailman suurin aaltoenergiapuisto. Hyvä suomi!

Eikä tässä vielä kaikki: Vielä ehtii sijoittamaan Wellon siemenvaiheen rahoituskierokselle Invesdorissa. Siis jos haluaa olla rahoittamassa tämän huippuinnovaation kaupallistamista ja sitten myöhemmin kääriä fyffet. Valtamerien aallot tarjoavat loppumattoman puhtaan ja uudistuvan energian lähteen ja markkina on vielä toistaiseksi hyödyntämätön. Aaltoenergiamarkkinan kooksi on arvioity 74 miljardia euroa globaalisti.