Ruotsalaisten avaruuden valloitus

Ruotsissa on ollut avaruuskeskus Kiirunassa jo 60-luvulta lähtien. Sieltä on laukaistu avaruuteen satelliitteja ja muuta sälää. Kohta sieltä alkavat myös turistilennot avaruuteen. Ruotsalainen astronautti on jo käynyt avaruudessa ja nyt ne ovat kehittämässä uutta Trinitramide-nimistä rakettipolttoainetta joka on jopa 30% nykyisiä tehokkaampi ja vieläpä varsin ympäristöystävällinen koska se koostuu vain typestä ja hapesta. Parantuneen energiatiheyden ansiosta rakettien hyötykuorma voi jopa moninkertaistua. Suomessa ollaan tohkeissaan kun on joku osa johonkin satelliittiin saatu tehdä ja onhan se toki hienoa sekin mutta melko näpertelyä se avaruuden valloitus täällä Ruotsin meininkiin verrattuna kyllä on..

Bioöljylamppu

Päivän vinkki: Tein juuri öljylampun kaatamalla puolidesiä tavallista rypsiöljyä tyhjään tonnikalasäilykepurkkiin. Nakkasin paperitupon sekaan ja sytytin. Se on nyt palanut tuossa kolmatta tuntia ja öljyä näkyy olevan hyvin jäljellä. Näin kätevästi voi tehdä omat ulkotulet ekologisesti.
Myös kehittyneempiä sydän ratkaisuja voi askarrella.
Palaa se rypsiöljy tavallisessa öljylampussakin jos fossiilisen tavallisen lamppuöljyn polttaminen tuntuu ekohipistä syntiseltä.

Aallot rullalle

Suomalainen AW-Energy kehittää edistyksellistä aaltoenergiateknologiaa. Sen kehittämä WaveRoller on maailman ensimmäinen meren pohja-aaltoja hyödyntävä voimala. Portugalin edustalla (Natura 2000 suojelualueella) sijaitsevaa koevoimalaa ollaan laajentamassa 300 kilowatin tehoiseksi.
Pohjassa sijaitseva laitos ei näy ja siten aiheuta esteettistä haittaa eikä aiheuta vaaraa laivaliikenteellekään.
Valtamerten aalloissa on valtava hyödyntämätön energiapotentiaali. Toki aaltovoimaloita on kehitelty ja rakennettu muitakin mutta ne ovat olleet pintamallisia.

Alkaa venäläisen kirjalija Eugen Samjatin vuonna 1920 kirjoittamassa romaanissa 'Me' runollisesti esitetyt visiot toteutua:

"naurettavaa ja järjetöntä sekin, että muinaisajan meri hakkasi tylsästi vuorokaudet umpeensa rantoihin, ja aaltoihin sisältyvät miljoonat kilogrammametrit käytettiin korkeintaan rakastuneiden tunteiden lämmittämiseen.
Me hankimme aaltojen hempeästä kuiskailusta sähköä, vaahtoa pärskyttävästä villistä pedosta me olemme tehneet kiltin kotieläimen.."

Tosi monta kärpästä yhdellä iskulla

Kuvittele prosessi joka ottaa sisään jätevettä ja teollisuudeen savu- ja hiilidioksidipäästöjä ja tuottaa siitä polttoainetta, lannoitetta ja puhdasta vettä. Kuulostaa tieteisfantasialta mutta näin toimii levän koekasvatuslaitos Kouvolan Anjalassa Biosampo-keskuksessa.

Hankkeessa tutkitaan levän kasvatusmahdollisuuksia bioenergian tuotantoon Suomen olosuhteissa.
Levä käyttää ravinnokseen biokaasulaitoksen lietevesien typpeä ja fosforia. Levä puhdistaa jätevedet puhtaammiksi kuin kemiallinen puhdistamo. Ravinnoksi sopii myös paperiteollisuuden piipuista nouseva hiilidioksidi ja savukaasu. Levä päätyy biokaasun raaka-aineeksi. Jäljelle jäävä aines sopii lannoitteeksi. Koekasvatuksessa valitaan parhaat levälajit Suomen olosuhteisiin. Tulokset näyttävät erittäin lupaavilta. Liiketoimintaan tähdätään jo ensi vuonna.

Tämmöisiä uutisia lukiessa tulee mieleen että ihmiskunnalla sittenkin on vielä toivoa. Levän viljelyä energiantuotantoon tutkitaan maailmalla sinänsä paljonkin koska levässä on öljyä kymmenkertaisesti öljypalmuun verrattuna.

Turvallisuuskulttuuri

Mitä yhteistä on Meksikonlahden Deepwater Horizon porauslautan, Tsernobylin ja Challenger sukkulan räjähdyksillä?
Kaikissa niissä oikeesti töitä tekevät insinöörit ja teknikot tiesivät että nyt mennään riskirajoilla ja kohta posahtaa. Kaikissa niissä he raportoivat ongelmista ylöspäin ja kaikissa tapauksissa joku superpaskiainen iso pomo päätti kuitenkin jatkaa.

Meksikonlahdella öljynporauslautta oli vastikään katsastettu mutta ne raportoidut 400 havaittua ongelmaa mm. turvallisuusjärjestelmässä oli jätetty korjaamatta. Lisäksi turvajärjestelmät oli yksinkertaisesti käännetty pois päältä.

Tsernobylissäkin turvajärjestelmä käännettiin pois päältä kun haluttiin tehdä kokeiluja jotka nimenomaan kiellettiin laitoksen käyttömääräyksissä.

Challengerin tapauksessa kumitiivisteiden ongelmat olivat tiedossa ja ohjeistuksen mukaan sukkulaa ei olisi saanut laukaista niin kylmällä ilmalla.

Vastikään lukemani fyysikko Richard Feynmanin "Mitä siitä, mitä muut ajattelevat?" on muuten yllättävän viihdyttävä kirja Challenger-onnettomuuden tutkijalautakunnan työstä. Se sisältää myös sellaisenaan lautakunnan loppuraportin F-liitteen. Sen liitteen joka aluksi haluttiin jättää julkaisemmatta ja jossa onnettomuuden tosiallinen syy eli heikko turvallisuuskulttuuri johtoportaassa paljastetaan.

Hiilidioksidi takaisin tankkiin

Yhdysvaltalaiset ja Sveitsiläiset tutkimusryhmät ovat kehittäneet menetelmän polttoaineen valmistamiseksi hiilidioksidista ja vedestä. Aurinkoenergialla hiilidioksidi muutetaan kovassa kuumuudessa hääksi ja vesi hapeksi ja vedyksi. Häkä ja vety muutetaan Fischer-Tropsch-menetelmällä polttoaineeksi joka sopii sellaisenaan nykyautoihin. Kuulostaa uskomattomattomalta mutta on totta. Reaktoreissa on vielä ongelmia eikä tuotanto ole vielä taloudellisesti kannattavaa. Menetelmää kehitetään yhä. Saapas nähdä mihin tämä mielenkiintoinen tutkimushaara vielä johtaa..

p.s. Neste Oil alkaa käyttää Raision tuottamaa ylijäämä rypsiöljyä biodieselin raaka-aineena. Kysymys on rehuvalkuaistuotannon sivutuotteena syntyvästä rypsiöljystä, jota ei käytetä elintarviketuotannossa. Hyvä homma.

Suolaista ja makeaa

Viime marraskuussa kirjoitin Norjalaisen Statkraft-yrityksen osmoosivoimalasta joka oli ensimmäinen meriveden ja makeanveden suolaisuuseroja hyödyntävä sähkölaitos.

Nyt myös Hollantilainen Redstack aikoo rakentaa koelaitoksen Afsluitdijkiin. Aluksi tehoa on 5 kW mutta se voidaan myöhemmin kymmenkertaistaa. Osmoosin sijaan hollantilaiset hyödyntävät käänteistä elektrodialyysiä (reverse electrodialysis, RED).

Menetelmällä tuotettu sähkö ei kuitenkaan ole vielä hinnaltaan kilpailukykyistä. Niinpä hollantilaisessa Wageningen-yliopistossa menetelmää jatkokehitetään edullisemmaksi. Tarkoitus olisi hyödyntää edullisia hiilielektrolyyttejä, kun taas RED-teknologiassa käytetään kalliita platinium-elektrodeja.

Suolaisuuseroja hyödyntävät voimalaitokset tuottavat sähköä tasaisesti säästä riippumatta. Suolaisuuseroja hyödyntäen voitaisiin teoreettisesti tuottaa kaikki maailmassa tarvittava sähkö.

Puhdas hiilivoima on potaskaa

Daewoo telakkayhtiö kehittää sarjatuotantona valmistettavia kelluvia hiilivoimaloita. Etelä-Koreassa rakennettavat voimalat kuljetetaan meritse ostajalle. Mielenkiintoiseksi hankkeen tekee se että Daewoo tekee yhteistyötä Norjalaisen puhtaaseen hiilivoimaan erikoistuneen Sargas-yhtiön kanssa. Laitokset olisivat lähes päästöttömiä, sillä hiilidioksidi on tarkoitus pestä kaliumkarbonaatilla eli potaskalla, mikä vähentää päästöjä 90-95 prosenttia. Sargasin soveltamaa tekniikkaa on kehittänyt mm. ABB jo 80-luvulta alkaen.

Kaatopaikkakaasua

Kaatopaikoilta vapautuu huomattavia määriä metaania joka on montakymmentä kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Mutta ei hätää sillä nyt tämäkin saaste muutetaan vihreäksi energiaksi. Wärtsilä on kehittänyt polttokennotekniikkaa sähkön ja lämmön tuottamiseksi kaatopaikkakaasuista. Maailman ensimmäinen tämän sortin voimala toimii Vaasassa Suvilahden kaatopaikan kaasuilla. Sähköteho 20 ja lämpöteho 17 kilowattia. Se tuottaa sähkön kymmenelle Vaasan asuntomessualueen omakotitalolle.
Varsinaisen maailman valloituksen Wärtsilä aloittaa 50+50 kilowatin laitoksilla joiden teho riittää 25 omakotitalon tarpeisiin. Järeimmillään suuresta kaatopaikasta saatavalla kaasulla toimivan polttokennovoimalan tehoksi on kaavailtu jopa 5 megawattia. Kaikkia se suomalainen insinööri keksii ja kehittää.

Olkibuumi

Viime postauksessa kerroin etanolin tuottamisesta oljesta. Hauskasti heti perään bongasin Biolki nimisen firman joka suunnittelee olkipellettien tuottamista pellettilämmitykseen. Pellettien valmistuksessa käytetään toisen suomalaisen Biobotnian kehittämää siirrettävää pellettienpuristuslaitosta. Mahtaa olkipukkien ja himmeleiden hinta pompsahtaa kattoon kun olki on yhtäkkiä näinkin haluttu raaka-aine:)

Viinaa tankkiin

Biojalostamoteknologiaa kehittävä Chempolis avasi etanolin tuotantolaitoksen Oulussa. Tällä 3000-5000 tonnia etanolia vuodessa tuottavalla tuotantolinjalla tehdään koeajoja. Yritys lisensoi kehittämäänsä teknologiaa asiakkailleen, joita se etsii varsinkin Aasian suunnalta. Varsinaiset tuotantolaitokset ovat sitten kapasiteetiltaan luokkaa 50,000 tonnia etanolia vuodessa. Polttoaine tehdään vehnän ja maissin oljesta eli ruokaviljan tuotannon yhteydessä syntyvästä jätteestä.
Tämä on erinomaista sillä nyt ei viedä maata ruoan tuotannolta vaan saadaan polttoainetta viljantuotannon ohessa ihan tosta vaan kaupan päälle.

Riistometsätalous

Ekoenergiaboomissa on myös vaaransa. Puuhakkeen polttoon energian tuotannossa, pellettien valmistukseen ja puupohjaisen biodeselin raaka-aineeksi tarvitaan valtavasti biomassaa. Kun nyt metsistä revitään kaikki mahdollinen puuaines - myös kannot, kuoret, oksat, neulaset - jotka ennen jätettiin paikalleen lahoamaan niin metsän maaperä köyhtyy. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan havujen mukana katoava typpi pitkässä juoksussa vähentää metsän kasvua. Asiaa voidaan paikata lannoituksella esimerkiksi palauttamalla poltossa syntyvä tuhka metsään. Toivottavasti tähän saadaan lainsäädäntöä joka ohjaa kestävään metsätalouteen. Pikavoittoja hakevilta energiayhtiöiltä asia saattaa muuten helposti unohtua.

Virusvoimaa

Erilaisia menetelmiä uusiutuvan energian tuottamiseksi on maailmalla kehitteillä valtavasti. MIT:ssä on kehitelty menetelmää jäljitellä kasvien tapaa käyttää auringonvaloa veden hajottamiseen. Tavoitteena on muuttaa vesi vedyksi ja hapeksi hyödyntäen viruksia ja auringonvaloa. Vetyä voidaan varastoida ja muuttaa se polttokennossa sähköksi esimerkiki sähköautossa. Vesi hajotetaan suoraan auringonvalon ja geneettisesti muokatun "M13" viruksen avulla.
Ensimmäisistä onnistuneista kokeilusta on kuitenkin varmasti vähintäänkin kymmenen vuoden matka kaupallisesti kannattavaan laajamittaiseen tuotantoon.

Rolls Roycen potkurilaitteet

Törmäsin uutiseen jonka mukaan Korealainen telakkayhtiö on tilannut Rolls Roycen potkurilaitteet kahteen merelle sijoitettavien tuulivoimaloiden asennusalukseen. Alukset tilanneella saksalaisella RWE Innogy GmbH -energiayhtiöllä on useita tuulivoimalapuistoja Pohjanmerellä, ja tarkoitus on perustaa uusia. Laitteet toimittaa Rolls Roycen Rauman-tehdas. En edes tiennyt että Rollssilla on tehdas Suomessa. Hieno homma.

Kälkättimien käyttöliittymistä

Kännyköiden kuten muidenkin laitteiden käyttöliittymät on perinteisesti toteutettu painonapeilla siis näppäimillä. Viime aikoina kosketusnäyttöjen yleistyessä on alettu käyttää näytöllä näkyviä virtuaalinäppäimiä. Kännykässä tämä ei välttämättä ole aina kovin toimiva ratkaisu. Ainakin itselläni nykyisen matkapuhelimeni kosketusnäyttö ottaa helposti vahingossa puhelun aikana kosketuksia poskiparrastani ja puhelu menee tahattomasti äänettömälle tai kaiutintilaan.

Resistiivistä kosketusnäyttöä pidän ehdottomasti parempana kuin kapasitiivista koska sitä voi käyttää myös hanskat kädessä ja se on tarkempi. Viimeaikoina on paljon hypetetty kapasitiivisiä näyttöjä niiden tarjoaman usean yhtäaikaisen kosketuksen tuen vuoksi. Itse en koe monikosketusta tarvitsevani ja harmittaa jos pian kaikissa malleissa on tällainen. Sitten ei laitetta enää talvella voi hanskat kädessä käyttää.

Muitakin innovatiivisiä tapoja virtuaalinäppäimistön toteuttamiseksi on olemassa ja lisää kehitteillä. Esimerkiksi laserilla jollekin pinnalle heijastettava virtuaalinäppäimistö. (Katso video.) Toinen jännittävä idea on käyttäjän oman käden käyttäminen näppäimistönä. (Katso video.)
Myös täysin poikkeavia vaihtoehtoja näppäimistölle on olemassa. Esimerkiksi laitteiden ohjaaminen ajatuksen voimalla kehittyy kovaa vauhtia. Tässä videossa ohjataan Nokia N900 päätelaitetta ajatuksella.

p.s. Tämä kirjoitus nyt ei liittynyt energiaan mitenkään. Huomautan että jo ensimmäisessä postauksessani uhkasin käsitteleväni mitä vain vastaan tulevia kiinnostavia aiheita.

Puusta polttoainetta

Hakkuujätteestä voidaan valmistaa biodieseliä ja kaikki suuret suomalaiset metsäteollisuus yritykset ovat kehittelemässä tällaista liiketoimintaa. Vapon ja Metsäliiton biodieseltehdas saattaa olla toiminnassa jo kolmen vuoden päästä. Sijoituspaikkana mahdollisesti Äänekoski tai Kemi. Laitoksessa hakkuujäte olisi pääraaka-aine mutta myös turvetta voidaan käyttää. Raaka-ainetta kuluisi noin miljoona kiintokuutiometriä vuodessa. Tuotanto on kannattavaa vain jos biodiesel saa huomattavia veroetuja raakaöljyyn verrattuna. Jos biodieseliä verotettaisiin samoin kuin fossiilisia polttoaineita pitäisi raakaöljyn maksaa 150 dollaria tynnyriltä ennen kuin sen kanssa voidaan kannattavasti kilpailla.

Suomen ensimmäinen puuperäistä raaka-ainetta käyttävä biodieseltehdas on Stora Enson ja Neste Oilin koelaitos Varkaudessa. Myös UPM suunnittelee biojalostamoa sellutehtaansa yhteyteen.

Oletettavasti yhtiöt ovat laskeneet että tämä on taloudellisesti kannattavampaa kuin pyöräyttää hakkuujäte sähköksi biovoimalassa ja myydä hukkalämpö kaukolämmöksi. Kuitenkin tosiasia on että jätteen muunto biodieseliksi ja huonolla hyötysuhteella polttomoottorissa käyttäminen ei ole yhtä energiatehokasta kuin olisi sen käyttö sähkön tuotantoon ja sähköautolla ajaminen.

Hiiltä ja hartsia

Lontoolaisen Imperial Collegen tutkijat ovat EU:n rahoittamassa hankkeessa kehittäneet uudenlaisen komposiittimateriaalin, joka pystyy varaamaan ja luovuttamaan sähköenergiaa. Materiaali koostuu kahdesta paperinohuesta hiilikuitukerroksesta, joiden välissä on hyvin ohut lasikuitukerros. Kokonaisuus on pinnoitettu sähköjohtavalla polymeerihartsilla. Toimintaperiaatteeltaan se on pikemminkin kondensaattori kuin akku eli sähkö ei varastoidu kemialliseen muotoon. Ihmemateriaalia testataan hankkeessa mukana olevan Volvon hybridiautoissa. Sitä voidaan käyttää auton korirakenteissa. Akustonpainon pienentyessä auton paino laskee ja siten suorituskyky paranee ja latausten välinen aika pitenee. Tavoitteena on tulevaisuudessa korvata myös kännyköiden ja sylimikrojen akut. Siihen saattaa kuitenkin mennä vielä kymmenen vuotta että tekniikka on valmis laajamittaiseen käyttöön.

Kahvia tankkiin

BBC-kanavan Bang Goes The Theory -ohjelma teki koe mielessä kahvilla kulkevan auton. 56 espressos per mile eli mikään varsinainen bensan korvaaja ei ole kyseessä sillä löpö kustannukset nousevat jopa 50 kertaa suuremmiksi kuin normaali autolla. Hauska kokeilu silti. Kaikkea sitä ihminen keksii ja pystyy tekemään.

Matalalentoa

Kirjailija Risto Isomäki (jonka kirjan Jumalan pikkusormi olen esitelly jo aiemmin tässä blogissa) esittää Finavian Maa&Ilma lehdessä näkemyksen että lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjä suurempi ongelma ovat suihkukoneiden korkealle ilmakehään jättämät tiivistymisjuovat ja niistä muodostuvat yläpilvet, jotka saattavat lämmittää ilmastoa jopa kymmenen kertaa enemmän kuin koneiden hiilidioksidipäästöt.

Nykyinen pyrkimys vähentää hiilidioksidipäästöjä lentämällä korkeammalla, jossa ilman vastus on pienempi ja polttoainetta kuluu vähemmän, saattaa olla väärä. Ilmastonmuutosta siis torjuttaisiin paremmin lentämällä matalammalla vaikka hiilidioksidipäästöt lisääntyisivätkin.

Asiaa on tutkittu maailmalla ja myös EU on asiasta tietoinen. Asiaan liittyy kuitenkin paljon epävarmuutta ja lisätutkimusta tarvitaan. Toistaiseksi pyrkimys on kuitenkin vain vähentää hiilidioksidipäästöjä ja tulevaisuudessa nähtäväksi jää osoittautuuko tämä katastrofaalisen vääräksi tieksi.

Tanska

Tanskasta tulee monelle ensimmäisenä mieleen puhtaan energian ja tuulivoiman edelläkävijä maa. Ja juuri siellähän suuri kansainvälinen ilmastokokouskin vasta pidettiin. Tanska on vuosikausia tosissaan panostanut tällaisen imagon luomiseen ja onkin totta että tuulienergiaa tuotetaan siellä paljon. Tuuliteknologia onkin siellä nykyään merkittävä vientiartikkeli ja suuri työllistäjä.

Totuuden nimissä on kuitenkin muistettava että Tanskaa suurempia tuulivoiman tuottajia ovat esim. Britannia, Italia, Saksa, Ranska, jne, jne. Tanska kuitenkin tuottaa tuulivoimalla 20% sähkönkulutuksesta (kun ei tuule säätövoima ostetaan ulkomailta) mikä on eniten maailmassa. Usein mainitsematta jää että loput 80% tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla (Suomessa 50%), öljyllä 40% ja saastuttavimmalla mahdollisella tavalla eli kivihiilellä 20% ja loput maakaasulla. Uusiutuvien osuun primäärienergian kulutuksesta on 17 % (Suomessa 25%). Termillä viherpesu tarkoitetaan pinnallista ympäristöystävällisyyttä, joka ei ulotu mainontaa tai retoriikkaa syvemmälle.

Kuitenkin maailman mittakaavassa, noin kokonaisuutena, EU alue on tuulisähkötuotannossa edelläkävijä ja tuotantoa on nykyään tuplasti enemmän kuin USA:ssa. Kiina ja Intia seuraavat perässä ja niissä kasvuvauhti on hurja.

Jumalan pikkusormi

Sain juuri luettua Risto Isomäen romaanin Jumalan pikkusormi. Kaiken kaikkiaan tämä toimintaa, scifiä ja hieman romanttisiakin elementtejä sisältävä teos oli varsin viihdyttävä lukukokemus. Kirjassa suomalainen turvallisuusekspertti Lauri saa tehtäväkseen suojella valtavaa aurinkotuulivoimalan rakennushanketta Saharassa. Paikalliset kutsuvat tornimaista rakennelmaa nimellä Jumalan pikkusormi. Terroristit, länsimaisten öljy-yhtiöiden tukemana, pyrkivät sabotoimaan hanketta. Hankkeeseen sisältyy myös Saharan palauttaminen jälleen vehreäksi eräänlaisten valtavien ilmankostuttimien avulla. Aurinkopaneeleita valmistetaan paperikoneen tapaisilla laitoksilla metritavarana erittäin edulliseen hintaan.

Erityisen kutkuttavaksi ja ajankohtaiseksi tarinan tekee se että saksalainen Desertec-ryhmä todellakin kaavailee juurikin suurimittaista aurinkoenergian tuotantoa Afrikkaan ja sähkön tuontia sieltä Eurooppaan ja toiseksi Yhdysvaltalainen Nanosolar kehittää juurikin menetelmää erittäin edullisten aurinkopaneelien valmistamiseksi rullatavarana.
Suosittelen.

Levälöpöä

Nykyään kaikki merkittävät öljy-yhtiöt (mm. Exxon Mobil ja Shell) tutkivat tosissaan levän viljelyä biopolttoaineen raaka-aineeksi. Hieman yllättäen jo lähes kymmenen prosenttia Yhdysvalloista käytetyistä nestemäisistä polttoaineista on biopolttoaineita. Tästä suurin osa on maissista valmistettua bioetanolia. Polttoaine tuotantoon käytetty peltopinta-ala on kuitenkin pois ruoantuotantoalasta tai sitten metsiä on hakattava. Sama ongelma koskee Neste Oilin käyttämän palmuöljyn tuotantoa.

Jos biopolttoainetta voidaan valmistaa meressä kasvatetusta levästä ei sen tuotanto syö muuta viljely tai metsä pinta-alaa. Merta kyllä riittää ja hehtaarilta saatava leväsato on omaa luokkaansa maaviljelykasveihin verrattuna. Kun esimerkiksi hehtaari maissipeltoa tuottaa vuodessa 2350 litraa biopolttoainetta niin hehtaarin leväviljelys tuottaa muhkeat 19000 litraa eli luokkaa 7x enemmän. Vaikuttaa lupaavalta.

Leväpolttoaineen merkittävä kaupallinen tuotanto on mahdollista jo viiden-kymmenen vuoden päästä. Tällä hetkellä etsitään ja jalostetaan mahdollisimman tuottoisia levälajeja.

Lisää aurinkosähköä avaruudesta

Aiemmin blogissa kerroin Japanin avaruusjärjestö Jaxan hankkeesta rakentaa aurinkosähkövoimala maan kiertoradalle. Uusimmassa Tieteenkuvalehdessä kerrotaan että myös USA:laisella Solaren-yhtiöllä on vastaavia suunnitelmia. Tekniikka on pääpiirteissään sama mutta heidän aikataulunsa on vielä Japanilaisiakin hurjempi: yhtiö on sitoutunut toimittamaan jo vuonna 2016 Pacific Gas and Electric-yhtiölle 800 gigawattituntia aurinkosähköä avaruudesta ja joutuu maksamaan korvauksia, jos toimitukset eivät käynnisty aikataulussa.
Yhtälössä on kuitenkin jotain perin outoa. Artikkelin mukaan avaruuteen sijoitettu aurinkokenno tuottaa 5 kertaa enemmän energiaa kuin maassa oleva koska siellä ei ole ilmakehää ja pilviä häiritsemässä. Sitten kerrotaan että sähkön muuttaminen säteilyksi, lähetys maahan ja muunto takaisin sähköksi aiheuttaa 75% hävikkiä. Tällöinhän lopputuloksena kiertoradalle sijoitettu voimala ei ole maanpäälistä kuin muutamia kymmeniä prosentteja tehokkaampi mutta kustannukset ja riskit ovat valtavasti suuremmat. Myöskään yhtiön webbisivu ei ole kovin vakuuttavan oloinen. Saapas nähdä toteutuuko tämä hanke..

ESL lamppu

VU1-yhtiön kehittämä ESL (Electron Stimulated Luminescence) lamppu vaikuttaa todella lupaavalta. Se korjaa useimmat perinteisten energiansäästölamppujen eli pienoisloisteputkien heikkouksista (joista olen blogissa aiemmin kirjoittanut): syttyy heti, valon laatu kuin hehkulampussa ja ei sisällä elohopeaa tms. myrkkyjä. Energian säästö on samaa luokkaa nykyisten energiansäästölamppujen kanssa ja hinta LED lamppuja halvempi. Ja näitä lupaillaan markkinoille vuoden kuluessa. Mahtavaa, näitä mulle heti.

Kelluva tuulivoimala

Tuulivoimaa voidaan valjastaa sähköntuotantoon monin eri tavoin. Hyvä vaihtoehto on sijoittaa kelluvia tuulimyllyjä avomerelle, koska siellä usein tuulee kovempaa kuin rannikolla, siellä niistä on vähemmän esteettistä haittaa ihmisille ja lisäksi myllyyn potentiaalisesti törmäileviä lintuja ja lepakoita on avomerellä vähemmän.
Statoil on ottanut koekäyttöön ensimmäisen 2.3 megawatin tehoisen koevoimalan Norjan edustalla. Tässä 5300 tonnia painavassa jättiläisessä on 100 metriä pitkä venenalainen osa, 65 korkea pinnan yläpuolinen torni ja se on kiinnitetty pohjaan vaijereilla. Koekäytön on tarkoitus kestää kaksi vuotta.

Biopolttoaine sucks

Biomassan jalostaminen moottorissa palavaksi nesteeksi ei kannata. Tutkimusten mukaan jos sama peltopinta-ala joka käytetään biopolttoaineen tuotantoon käytettäisiin biomassan tuotantoon josta tuotettaisiin voimaloitoksessa sähköä ja ajettaisiin sähköautolla olisi se energiataloudellisempaa. Näin sama peltopinta-ala kuljettaa autoa peräti 80% pitemmän matkan. Polttomoottorin hyötysuhde ei ole häävi ja sähköä tuottava biovoimala pieksää sen leikiten. Lisäksi sen hukkalämpö voidaan hyödyntää kaukolämpönä ja haluttaessa myös hiilidioksin talteen otto ja varastointi on mahdollista. Biomassalla tuotetulla energialla kulkeva sähköauto siis voittaa biopolttomoottori auton ekologisuudessa selvästi.

Aurinkosähköä avaruudesta

Science fiction kirjailijat ja tutkijat ovat jo pitkään visioineet mahdollisuutta tuottaa energiaa maata kiertävälle radalla sijoitetuilla suurilla aurinko voimaloilla joiden tuottama energia siirretään maassa olevaan vastaanotto asemaan mikroaalloilla tai laserilla. Tämä kuulostaa joltain kaukaisen tulevaisuuden tekniikalta mutta yllätys yllätys Japanin avaruusjärjestö Jaxa aikoo ihan oikeasti lähteä toteuttamaan tätä.

Geostationaariselle radalla 36 000 kilometrin korkeuteen sijoitettavan kymmenen megawatin koelaitoksen on tarkoitus aloittaa toimintansa jo 2020 ja gigawatin versio on aikataulutettu vuodelle 2030. Saapas nähdä miten käy. Kiertoradalla ei ole koskaan pilvistä eikä ilmakehä vaimenna auringon säteily vaikutusta. Hyvältä kuulostaa.

Hieman tosin arveluttaa mitä sitten tapahtuu jos laitteen ohjaukseen tulee jotain vikaa ja gigawatin (= ydinvoimalan teho) mikroaaltosäde vahingossa lähtee pyyhkimään maan pintaa minne sattuu. Se varmaankin kärventää kaiken tieltään..

Sananen "energiansäästölampuista"

EU pakottaa meidät käyttämään ns. energiansäästölamppuja. On aika yllättävää että hehkulamput (pienimpiä lukuunottamatta) kiellettiin ihan kokonaan. Eikö asiallisempaa olisi lätkäistä niille vaikka haittavero. Monien muiden haitallisten asioiden käyttöä (alkoholi, tupakka, makeiset) rajoitetaan haittaverolla mutta niiden täydellinen kielto ei varmasti menisi läpi. On erikoista että hehkulampujen kielto meni läpi vaikka

1) Energiansäästölamput sisältävät erittäin myrkyllistä elohopeaa. EU kielsi elohopeaa sisältävien laitteiden kuten kuumemittarien käytön. Vaikka yhdessä lampussa elohopeaa on vain vähän niin niitä käytetään niin paljon että ympäristökuormitus on ainakin 1000x kertaa suurempi kuin jollain kuumemittareilla.

2) Tutkitusti (esim. VTT tutkinut) kylmässä maassa kuten Suomessa hehkulamppujen vaihtaminen energiansäästölamppuihin lisää muun lämmityksen tarvetta. Tilanteissa joissa asunto lämmitetään fossiilisilla energialähteillä mutta sähkö tuotetaan ei fossiilisilla lampun vaihto lisää hiilidioksidikuormitusta. Tällainen on tilanne esimerkiksi jos asut öljylämmitteisessä talossa tai talossa joka on kiinni fossiilisilla tuotetussa kaukolämmössä ja sähkö tulee esim Fortumilta joka ei myy kuluttajille kuin fossiilitonta sähköä. Tämä on tilanne sadoissatuhansissa suomalaissa kotitalouksissa.

Lisäksi energiansäästölamput ovat tutkitustikin usein luvattoman huonolaatuisia. Sekä
3) valaistusteho,
4) valon laatu että
5) käyttöikä jäävät usein kauas luvatuista arvoista.
6) Pakkasessa ne eivät *koskaan* saavuta luvattua valaistus tehoa (pihavalaistus suomessa).

7) Monissa vanhemmissa arvokkaissa kattokruunuissa ne näyttävät hölmöiltä tai eivät sovi niihin ollenkaan.

8) Jotkut lamput myös säteilivät ympäristöönsä selvästi enemmän kuin mitä normit sallivat esimerkiksi tietokoneiden näyttöpäätteille

9) Asiantuntijat varoittavat tällaisen huonolaatuisen kapeaspektrisen valon käytön pitkäaikaisvaikutuksista.

10) Säästölamppujen vaatiman loistehon kompensoinnin on laskettu maksavan verkkoyhtiöille satoja miljoonia.

Ei voi kuin ihailla energiansäästölamppujen valmistajien lobbaustoimia Brysselissä. Tämä on niille multimiljardi bisnestä joten päättäjien voiteluun käytetyt miljoonat ei tunnu missään. Eikä se että ympäristömyrkky- ja hiilidioksidipäästöt vain lisääntyvät.
Tämä itkuvirsi siis koskee vain ns. tavallisia energiansäästölamppuja. LED lamput varmaan ovat hyviä sitten jos ne joskus vuosien päästä saadaan riittävän tehokkaiksi ja edullisiksi.