sunnuntai 31. tammikuuta 2010

Lisää aurinkosähköä avaruudesta

Aiemmin blogissa kerroin Japanin avaruusjärjestö Jaxan hankkeesta rakentaa aurinkosähkövoimala maan kiertoradalle. Uusimmassa Tieteenkuvalehdessä kerrotaan että myös USA:laisella Solaren-yhtiöllä on vastaavia suunnitelmia. Tekniikka on pääpiirteissään sama mutta heidän aikataulunsa on vielä Japanilaisiakin hurjempi: yhtiö on sitoutunut toimittamaan jo vuonna 2016 Pacific Gas and Electric-yhtiölle 800 gigawattituntia aurinkosähköä avaruudesta ja joutuu maksamaan korvauksia, jos toimitukset eivät käynnisty aikataulussa.
Yhtälössä on kuitenkin jotain perin outoa. Artikkelin mukaan avaruuteen sijoitettu aurinkokenno tuottaa 5 kertaa enemmän energiaa kuin maassa oleva koska siellä ei ole ilmakehää ja pilviä häiritsemässä. Sitten kerrotaan että sähkön muuttaminen säteilyksi, lähetys maahan ja muunto takaisin sähköksi aiheuttaa 75% hävikkiä. Tällöinhän lopputuloksena kiertoradalle sijoitettu voimala ei ole maanpäälistä kuin muutamia kymmeniä prosentteja tehokkaampi mutta kustannukset ja riskit ovat valtavasti suuremmat. Myöskään yhtiön webbisivu ei ole kovin vakuuttavan oloinen. Saapas nähdä toteutuuko tämä hanke..

tiistai 19. tammikuuta 2010

ESL lamppu

VU1-yhtiön kehittämä ESL (Electron Stimulated Luminescence) lamppu vaikuttaa todella lupaavalta. Se korjaa useimmat perinteisten energiansäästölamppujen eli pienoisloisteputkien heikkouksista (joista olen blogissa aiemmin kirjoittanut): syttyy heti, valon laatu kuin hehkulampussa ja ei sisällä elohopeaa tms. myrkkyjä. Energian säästö on samaa luokkaa nykyisten energiansäästölamppujen kanssa ja hinta LED lamppuja halvempi. Ja näitä lupaillaan markkinoille vuoden kuluessa. Mahtavaa, näitä mulle heti.

Kelluva tuulivoimala

Tuulivoimaa voidaan valjastaa sähköntuotantoon monin eri tavoin. Hyvä vaihtoehto on sijoittaa kelluvia tuulimyllyjä avomerelle, koska siellä usein tuulee kovempaa kuin rannikolla, siellä niistä on vähemmän esteettistä haittaa ihmisille ja lisäksi myllyyn potentiaalisesti törmäileviä lintuja ja lepakoita on avomerellä vähemmän.
Statoil on ottanut koekäyttöön ensimmäisen 2.3 megawatin tehoisen koevoimalan Norjan edustalla. Tässä 5300 tonnia painavassa jättiläisessä on 100 metriä pitkä venenalainen osa, 65 korkea pinnan yläpuolinen torni ja se on kiinnitetty pohjaan vaijereilla. Koekäytön on tarkoitus kestää kaksi vuotta.

sunnuntai 17. tammikuuta 2010

Biopolttoaine sucks

Biomassan jalostaminen moottorissa palavaksi nesteeksi ei kannata. Tutkimusten mukaan jos sama peltopinta-ala joka käytetään biopolttoaineen tuotantoon käytettäisiin biomassan tuotantoon josta tuotettaisiin voimaloitoksessa sähköä ja ajettaisiin sähköautolla olisi se energiataloudellisempaa. Näin sama peltopinta-ala kuljettaa autoa peräti 80% pitemmän matkan. Polttomoottorin hyötysuhde ei ole häävi ja sähköä tuottava biovoimala pieksää sen leikiten. Lisäksi sen hukkalämpö voidaan hyödyntää kaukolämpönä ja haluttaessa myös hiilidioksin talteen otto ja varastointi on mahdollista. Biomassalla tuotetulla energialla kulkeva sähköauto siis voittaa biopolttomoottori auton ekologisuudessa selvästi.

lauantai 16. tammikuuta 2010

Aurinkosähköä avaruudesta

Science fiction kirjailijat ja tutkijat ovat jo pitkään visioineet mahdollisuutta tuottaa energiaa maata kiertävälle radalla sijoitetuilla suurilla aurinko voimaloilla joiden tuottama energia siirretään maassa olevaan vastaanotto asemaan mikroaalloilla tai laserilla. Tämä kuulostaa joltain kaukaisen tulevaisuuden tekniikalta mutta yllätys yllätys Japanin avaruusjärjestö Jaxa aikoo ihan oikeasti lähteä toteuttamaan tätä.

Geostationaariselle radalla 36 000 kilometrin korkeuteen sijoitettavan kymmenen megawatin koelaitoksen on tarkoitus aloittaa toimintansa jo 2020 ja gigawatin versio on aikataulutettu vuodelle 2030. Saapas nähdä miten käy. Kiertoradalla ei ole koskaan pilvistä eikä ilmakehä vaimenna auringon säteily vaikutusta. Hyvältä kuulostaa.

Hieman tosin arveluttaa mitä sitten tapahtuu jos laitteen ohjaukseen tulee jotain vikaa ja gigawatin (= ydinvoimalan teho) mikroaaltosäde vahingossa lähtee pyyhkimään maan pintaa minne sattuu. Se varmaankin kärventää kaiken tieltään..

tiistai 5. tammikuuta 2010

Sananen "energiansäästölampuista"

EU pakottaa meidät käyttämään ns. energiansäästölamppuja. On aika yllättävää että hehkulamput (pienimpiä lukuunottamatta) kiellettiin ihan kokonaan. Eikö asiallisempaa olisi lätkäistä niille vaikka haittavero. Monien muiden haitallisten asioiden käyttöä (alkoholi, tupakka, makeiset) rajoitetaan haittaverolla mutta niiden täydellinen kielto ei varmasti menisi läpi. On erikoista että hehkulampujen kielto meni läpi vaikka

1) Energiansäästölamput sisältävät erittäin myrkyllistä elohopeaa. EU kielsi elohopeaa sisältävien laitteiden kuten kuumemittarien käytön. Vaikka yhdessä lampussa elohopeaa on vain vähän niin niitä käytetään niin paljon että ympäristökuormitus on ainakin 1000x kertaa suurempi kuin jollain kuumemittareilla.

2) Tutkitusti (esim. VTT tutkinut) kylmässä maassa kuten Suomessa hehkulamppujen vaihtaminen energiansäästölamppuihin lisää muun lämmityksen tarvetta. Tilanteissa joissa asunto lämmitetään fossiilisilla energialähteillä mutta sähkö tuotetaan ei fossiilisilla lampun vaihto lisää hiilidioksidikuormitusta. Tällainen on tilanne esimerkiksi jos asut öljylämmitteisessä talossa tai talossa joka on kiinni fossiilisilla tuotetussa kaukolämmössä ja sähkö tulee esim Fortumilta joka ei myy kuluttajille kuin fossiilitonta sähköä. Tämä on tilanne sadoissatuhansissa suomalaissa kotitalouksissa.

Lisäksi energiansäästölamput ovat tutkitustikin usein luvattoman huonolaatuisia. Sekä
3) valaistusteho,
4) valon laatu että
5) käyttöikä jäävät usein kauas luvatuista arvoista.
6) Pakkasessa ne eivät *koskaan* saavuta luvattua valaistus tehoa (pihavalaistus suomessa).

7) Monissa vanhemmissa arvokkaissa kattokruunuissa ne näyttävät hölmöiltä tai eivät sovi niihin ollenkaan.

8) Jotkut lamput myös säteilivät ympäristöönsä selvästi enemmän kuin mitä normit sallivat esimerkiksi tietokoneiden näyttöpäätteille

9) Asiantuntijat varoittavat tällaisen huonolaatuisen kapeaspektrisen valon käytön pitkäaikaisvaikutuksista.

10) Säästölamppujen vaatiman loistehon kompensoinnin on laskettu maksavan verkkoyhtiöille satoja miljoonia.

Ei voi kuin ihailla energiansäästölamppujen valmistajien lobbaustoimia Brysselissä. Tämä on niille multimiljardi bisnestä joten päättäjien voiteluun käytetyt miljoonat ei tunnu missään. Eikä se että ympäristömyrkky- ja hiilidioksidipäästöt vain lisääntyvät.
Tämä itkuvirsi siis koskee vain ns. tavallisia energiansäästölamppuja. LED lamput varmaan ovat hyviä sitten jos ne joskus vuosien päästä saadaan riittävän tehokkaiksi ja edullisiksi.