Lämpöloukku

Nykyisten aurinkovoimalaloiden hyötysuhde on varsin heikko vain 11% luokkaa. MITissä on kehitetty erityiseen pintarakenteeseen perustuva ihmemateriaali joka absorboi hyvin auringon lämpöä mutta säteilee sitä pos erittäin vähän ja tämä yhdistettynä lämpösähköiseen pariin voi saavuttaa jopa kolme kertaa paremman hyötysuhteen.

Oivallus matkii maapallon kasvihuoneilmiötä: Auringosta tuleva infrapunasäteily voi siirtyä siruun pinnan aukkojen kautta mutta sitten ne eivät pääse enää takaisin heijastumaan. Laitteisto on valmistettavissa nykyisillä piiritekniikan tekniikoilla. Nyt testataan eri materiaaleja, jotta löydetään paras vaihtoehto

Teleskooppisiivet tuulimyllyyn

Aucklandin yliopistossa Uudessa-Seelannissa kehitellään teleskooppiperiaatteella toimivien turbiininlapojen käyttämistä tuulivoimalassa. Siiven pituus on tarkoitus säätää kulloiseenkin tuuliolosuhteeseen sopivaksi.

Omistuista kyllä Tekniikka ja talous lehti raportoi että "Kun tuuli yltyy, siiven pituutta kasvatetaan" vaikka NewScientist lehden artikkelista ymmärtäisin että asia on juuri päinvastoin eli pitkiä siipiä käytetään että mylly saadaan pyörimään hiljaisellakin tuulella ja lyhennetään kovassa tuulessa jotta rakenteet kestää. "Large turbines harvest more energy from the wind than small ones - provided the breeze doesn't freshen too much. Then long blades become a disadvantage as they exert big stresses on the turbine's mechanism, which can damage it."

Home on yes sir

Neste Oil rakentaa Porvooseen koelaitoksen jossa kehitetään mikrobiöljyn tuotantoprosessia ja testataan erilaisia mikrobiöljyn tuotannossa käytettäviä raaka-aineita, kuten olkia tai muita maatalouden tähteitä sekä teollisuuden jäte- ja sivuvirtoja. Mikrobiöljyä valmistetaan jätteistä hiivojen ja homeiden avulla. Tavoitteena on hyödyntää tulevaisuudessa jätepohjaista mikrobiöljyä uusiutuvan NExBTL-dieselin raaka-aineena. Suomi on yksi mikrobiöljytutkimuksen edelläkävijämaista ja Neste Oil on hakenut mikrobiöljyteknologialle patentteja. Kehitystyössä yhtiö on tehnyt yhteistyötä Aalto-yliopiston kemian teknillisen korkeakoulun kanssa. Täähän kuulostaa fiksulta hommalta.

Fortum sen sijaan seikkailee Etelä-Ruotsissa ja laittaa yhdessä Seabased Ab:n kanssa pystyyn maailman suurimman aaltovoimapuiston. Sen 420 poijua tuottaa 10MW aka 25 gigawattituntia vuodessa, joka vastaa tuhannen omakotitalon keskimääräistä sähkön kulutusta. Aaltovoimapuiston tekniikka perustuu Uppsalan yliopiston aaltovoimatutkimukseen, johon Fortum on osallistunut vuodesta 2007 alkaen. Täähän kuulostaa fiksulta hommalta.

Melko kallista

Kannattaako pienen ihmisen investoida tuulivoimaan? Tässä pari karkeaa laskelmaa aiheesta:

Jos laittaisi oman pientuulivoimalan: Esimerkiksi Bergey XL.1 ThermoSunilta maksaa 3480;- ja keskimääräisen tuulennopeuden vuodessa ollessa 4 m/s on laskennallinen tuotto 1013 kWh vuodessa. Jos sähkön hintana (mukaan lukien siirto) pitää 0.11 e/kWh niin se tuottaisi vuodessa 111;- ja investoinnin takaisinmaksuaika olisi siis 31 vuotta. Ei hyvä.

Entäs osakkuus tuulivoimalasta sitten: Yksi Lumituulen osake oikeuttaa ostamaan 500 kWh 5,55 snt/kWh hintaista sähköä vuodessa. Jos sähkön hinta muuten olisi 6,55 snt/kWh niin säästöä tulisi 5;- vuodessa. Osakkeita on naftisti saatavilla ja hinnat vaihtelee mutta jos hinta osakkeesta olisi vaikka 300;- niin investoinnin takaisinmaksuajaksi tulisi 60 vuotta.

Yhtäkkiä innostukseni tuulivoimaan kärsi pahan inflaation.

Lisäys 17.12.: Pakko vielä lisätä että tuulivoimalan osakkuudessa on kyllä sekin pointti että osakkeen voi sitten myöhemmin myydä pois ja siitä voi saada jopa paremman hinnan kuin millä sen hankki kun sen sijaan oman pientuulivoimalan kanssa pitkässä juoksussa käsissä on vanha mylly jota kukaan ei halua ja joka lopulta tulee käyttöikänsä päähän. Eli vaikka edellinen yli yksinkertaistettu laskelma ehkä muuta näyttää niin pidän osaketta silti parempana sijoituksena. Sen voi laskea niinkin että sijoitukselle saa 1.7% vuosituottoa eli parempi kuin pankkitili. Ja voi siitä saada vielä osinkoakin.