Ruotsalaisia lihatuulipullia

Pari erilaista tuuliturbiinia taas vaihteeksi:

Australialaisen Katru Eco-Energyn Implux on esimerkiksi kerrostalon katolle soveltuva tuulivoimala jossa lavat pyörivät vaakatasossa ilmanohjaimista muodostuvassa "korissa". Tuulen suunnalla ei ole merkitystä ja laitetta kehutaan hiljaiseksi ja tärinättömäksi. Läpimitaltaan nelimetrinne malli saavuttaa 2 kilowating tehon.

Ruotsalaisen Home Energy yhtiön Energy Ball puolestaan on pallomainen pystysuuntainen tuulen suuntaan kääntyvä turbiinimalli. Edistyksellinen muotoilu mahdollistaa sähköntuotannon jo 2 m/s tuulella ja hiljaiseksi kehutaan tätäkin.

Superloonia

Voimalan piipusta pukkaa superlon patjoja?! No ei ihan suoraan mutta lähes kuitenkin. Hiilidioksidi nimittäin käy polyuretaanimuovin raaka-aineeksi. Nykyisin polyuretaanit ovat öljypohjaisia ja niitä valmistetaan vuosittain 13 miljoonaa tonnia.

Viimeisin Tiede-lehti tietää kertoa että Saksalainen Bayer on kehittänyt menetelmän jolla voimalaitosten hiilipäästöt voidaan muuttaa polyuretaaniksi ja vieläpä kustannustehokkaasti. Ensimmäisten kaupallisten tuotteiden, polyuretaanista valmistettujen patjojen, on määrä saapua kauppoihin 2015. Ne tehdään energiayhtiö RWE:n päästöistä. Polyuretaanimuovia käytetään myös eristeisiin, cd-levyihin ja kengänpohjiin eli siis vaikka ja mihin.

Muoviteollisuus haluaa eroon öljyriippuvuudestaan ja voimalat haluaa eroon hiilidioksidipäästöistään eli todellinen win-win skenaario siis.

Akku x1000

Joku aika sitten kirjoitin akkuteknologian mullistavasta Saksassa kehitteillä olevasta fluoridi-akusta jolle uumoiltiin nykyakkuja jopa 10x parempaa energiatiheyttä. Ei siinä mitään mutta nyt IBM on pistämässä vielä paremmaksi. Kyse on uudenlaisesta litium-ilma-akusta. Niitä on tutkittu jo pitkäänkin mutta sopivan elektrolyytin löytäminen on tuottanut ongelmia ja akut ovat heikentyneet nopeasti. IBM:n on saanut ongelman ratkaistua ja sen mukaan akun energiatiheys voi kasvaa nykyisiin litiumioniakkuihin verrattuna jopa 1000-kertaiseksi.

Todellinen läpimurto sähköautoille joissa juurikin akunkesto on nykyisin suurin yleistymistä rajoittava tekijä. Mutta myös kännyköiden, täppäreiden ja läppäreiden käyttäjille tämä on musiikkia korville.
Ensimmäinen siihen perustuva prototyyppiakku saadaan valmistettua jo ensi vuonna. Kaupallinen hyödyntäminen voisi alkaa vuonna 2020. Että valitettavasti vähän saa vielä ootella..

Parasta paskaa

Olen jo aiemminkin kirjoittanut biobutanolin tuotannosta bakteerien avulla. Kyseessä on siis hiilidioksineutraali löpö joka sopii sellaisenaan nykyautoihin ja nykyiselle polttoaineen jakeluverkostolle. Raaka-aineeksi käy suunnilleen mikä vain selluloosapitoinen mössö kuten kasvijäte, puuhake tai jätepaperi. Yhdysvaltalainen Gevo on muuttamassa etanolintuotantolaitostaan butanolitehtaaksi jonka vuosituotannoksi kaavaillaan 68 miljoonaa litraa eli mistään laboratoriomittakaavan kokeista ei enää ole kysymys. Butanolia on tarkoitus käyttää paitsi polttoaineena myös muovin raaka-aineena.

Etanolin tuotannon raaka-aineena käytetään yleensä ruokakasveja joten siinäkin mielessä butanoli on parempi. Lisäksi sen energiatiheys on huomattavasti parempi sillä butanolilitralla auto kulkee 30% pidemmälle kuin etanoli litralla. Etanolin tapaan se ei sido vettä ja syövytä polttoainejärjestelmää.

Uusimmassa Tieteenkuvalehdessä oli hauska yksityiskohta siitä miten tähän läpimurtoon on päästy. Tulanen yliopiston tutkijat keksivät käydä läpi kaikkien läheisen New Orleansin eläintarhan ruohonsyöjäeläinten paskaa ja etsiä sieltä tehokkaita selluloosan hajottaja bakteereita. Seepran kohdalla tärppäsi sillä sen suolistofloorasta TU-103 niminen Clostridium-bakteerikanta löytyi. Seepran paska siis pelastaa maailman? Jumalalla on totisesti huumorintajua!