Olen jo aiemminkin kirjoittanut biobutanolin tuotannosta bakteerien avulla. Kyseessä on siis hiilidioksineutraali löpö joka sopii sellaisenaan nykyautoihin ja nykyiselle polttoaineen jakeluverkostolle. Raaka-aineeksi käy suunnilleen mikä vain selluloosapitoinen mössö kuten kasvijäte, puuhake tai jätepaperi. Yhdysvaltalainen Gevo on muuttamassa etanolintuotantolaitostaan butanolitehtaaksi jonka vuosituotannoksi kaavaillaan 68 miljoonaa litraa eli mistään laboratoriomittakaavan kokeista ei enää ole kysymys. Butanolia on tarkoitus käyttää paitsi polttoaineena myös muovin raaka-aineena.
Etanolin tuotannon raaka-aineena käytetään yleensä ruokakasveja joten siinäkin mielessä butanoli on parempi. Lisäksi sen energiatiheys on huomattavasti parempi sillä butanolilitralla auto kulkee 30% pidemmälle kuin etanoli litralla. Etanolin tapaan se ei sido vettä ja syövytä polttoainejärjestelmää.
Uusimmassa Tieteenkuvalehdessä oli hauska yksityiskohta siitä miten tähän läpimurtoon on päästy. Tulanen yliopiston tutkijat keksivät käydä läpi kaikkien läheisen New Orleansin eläintarhan ruohonsyöjäeläinten paskaa ja etsiä sieltä tehokkaita selluloosan hajottaja bakteereita. Seepran kohdalla tärppäsi sillä sen suolistofloorasta TU-103 niminen Clostridium-bakteerikanta löytyi. Seepran paska siis pelastaa maailman? Jumalalla on totisesti huumorintajua!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti