Kälkättimien käyttöliittymistä

Kännyköiden kuten muidenkin laitteiden käyttöliittymät on perinteisesti toteutettu painonapeilla siis näppäimillä. Viime aikoina kosketusnäyttöjen yleistyessä on alettu käyttää näytöllä näkyviä virtuaalinäppäimiä. Kännykässä tämä ei välttämättä ole aina kovin toimiva ratkaisu. Ainakin itselläni nykyisen matkapuhelimeni kosketusnäyttö ottaa helposti vahingossa puhelun aikana kosketuksia poskiparrastani ja puhelu menee tahattomasti äänettömälle tai kaiutintilaan.

Resistiivistä kosketusnäyttöä pidän ehdottomasti parempana kuin kapasitiivista koska sitä voi käyttää myös hanskat kädessä ja se on tarkempi. Viimeaikoina on paljon hypetetty kapasitiivisiä näyttöjä niiden tarjoaman usean yhtäaikaisen kosketuksen tuen vuoksi. Itse en koe monikosketusta tarvitsevani ja harmittaa jos pian kaikissa malleissa on tällainen. Sitten ei laitetta enää talvella voi hanskat kädessä käyttää.

Muitakin innovatiivisiä tapoja virtuaalinäppäimistön toteuttamiseksi on olemassa ja lisää kehitteillä. Esimerkiksi laserilla jollekin pinnalle heijastettava virtuaalinäppäimistö. (Katso video.) Toinen jännittävä idea on käyttäjän oman käden käyttäminen näppäimistönä. (Katso video.)
Myös täysin poikkeavia vaihtoehtoja näppäimistölle on olemassa. Esimerkiksi laitteiden ohjaaminen ajatuksen voimalla kehittyy kovaa vauhtia. Tässä videossa ohjataan Nokia N900 päätelaitetta ajatuksella.

p.s. Tämä kirjoitus nyt ei liittynyt energiaan mitenkään. Huomautan että jo ensimmäisessä postauksessani uhkasin käsitteleväni mitä vain vastaan tulevia kiinnostavia aiheita.

Puusta polttoainetta

Hakkuujätteestä voidaan valmistaa biodieseliä ja kaikki suuret suomalaiset metsäteollisuus yritykset ovat kehittelemässä tällaista liiketoimintaa. Vapon ja Metsäliiton biodieseltehdas saattaa olla toiminnassa jo kolmen vuoden päästä. Sijoituspaikkana mahdollisesti Äänekoski tai Kemi. Laitoksessa hakkuujäte olisi pääraaka-aine mutta myös turvetta voidaan käyttää. Raaka-ainetta kuluisi noin miljoona kiintokuutiometriä vuodessa. Tuotanto on kannattavaa vain jos biodiesel saa huomattavia veroetuja raakaöljyyn verrattuna. Jos biodieseliä verotettaisiin samoin kuin fossiilisia polttoaineita pitäisi raakaöljyn maksaa 150 dollaria tynnyriltä ennen kuin sen kanssa voidaan kannattavasti kilpailla.

Suomen ensimmäinen puuperäistä raaka-ainetta käyttävä biodieseltehdas on Stora Enson ja Neste Oilin koelaitos Varkaudessa. Myös UPM suunnittelee biojalostamoa sellutehtaansa yhteyteen.

Oletettavasti yhtiöt ovat laskeneet että tämä on taloudellisesti kannattavampaa kuin pyöräyttää hakkuujäte sähköksi biovoimalassa ja myydä hukkalämpö kaukolämmöksi. Kuitenkin tosiasia on että jätteen muunto biodieseliksi ja huonolla hyötysuhteella polttomoottorissa käyttäminen ei ole yhtä energiatehokasta kuin olisi sen käyttö sähkön tuotantoon ja sähköautolla ajaminen.

Hiiltä ja hartsia

Lontoolaisen Imperial Collegen tutkijat ovat EU:n rahoittamassa hankkeessa kehittäneet uudenlaisen komposiittimateriaalin, joka pystyy varaamaan ja luovuttamaan sähköenergiaa. Materiaali koostuu kahdesta paperinohuesta hiilikuitukerroksesta, joiden välissä on hyvin ohut lasikuitukerros. Kokonaisuus on pinnoitettu sähköjohtavalla polymeerihartsilla. Toimintaperiaatteeltaan se on pikemminkin kondensaattori kuin akku eli sähkö ei varastoidu kemialliseen muotoon. Ihmemateriaalia testataan hankkeessa mukana olevan Volvon hybridiautoissa. Sitä voidaan käyttää auton korirakenteissa. Akustonpainon pienentyessä auton paino laskee ja siten suorituskyky paranee ja latausten välinen aika pitenee. Tavoitteena on tulevaisuudessa korvata myös kännyköiden ja sylimikrojen akut. Siihen saattaa kuitenkin mennä vielä kymmenen vuotta että tekniikka on valmis laajamittaiseen käyttöön.

Kahvia tankkiin

BBC-kanavan Bang Goes The Theory -ohjelma teki koe mielessä kahvilla kulkevan auton. 56 espressos per mile eli mikään varsinainen bensan korvaaja ei ole kyseessä sillä löpö kustannukset nousevat jopa 50 kertaa suuremmiksi kuin normaali autolla. Hauska kokeilu silti. Kaikkea sitä ihminen keksii ja pystyy tekemään.

Matalalentoa

Kirjailija Risto Isomäki (jonka kirjan Jumalan pikkusormi olen esitelly jo aiemmin tässä blogissa) esittää Finavian Maa&Ilma lehdessä näkemyksen että lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjä suurempi ongelma ovat suihkukoneiden korkealle ilmakehään jättämät tiivistymisjuovat ja niistä muodostuvat yläpilvet, jotka saattavat lämmittää ilmastoa jopa kymmenen kertaa enemmän kuin koneiden hiilidioksidipäästöt.

Nykyinen pyrkimys vähentää hiilidioksidipäästöjä lentämällä korkeammalla, jossa ilman vastus on pienempi ja polttoainetta kuluu vähemmän, saattaa olla väärä. Ilmastonmuutosta siis torjuttaisiin paremmin lentämällä matalammalla vaikka hiilidioksidipäästöt lisääntyisivätkin.

Asiaa on tutkittu maailmalla ja myös EU on asiasta tietoinen. Asiaan liittyy kuitenkin paljon epävarmuutta ja lisätutkimusta tarvitaan. Toistaiseksi pyrkimys on kuitenkin vain vähentää hiilidioksidipäästöjä ja tulevaisuudessa nähtäväksi jää osoittautuuko tämä katastrofaalisen vääräksi tieksi.