Tee-se-itse sähköpolkupyörä osa 2

Aiemmin blogissa olen esitellyt itse rakentamani sähköpolkupyörän, joka tosin kulki niin hitaasti että hyvä jos sillä pystyssä pysyi. Siinä sähkömoottori kytkeytyi etupyörään vetopyörällä. Sivulla sijaitseva painava moottori veti pyörän painopisteen ikävästi sivulle. Nyt värkkäsin parannetun mallin jossa tarakalle sijoitettu sähkömoottori pyörittää vetohihnalla polkimia. YouTube video täällä. Edelleen pyörä kulkee aivan liian hitaasti mutta huomattavasti toimivampi konstruktio tämä kuitenkin on ja painopistekin pysyy sivusuunnassa keskellä. Moottorina toimii sama generaattori jota käytin sähköä tuottavassa kuntopyöräprojektissa aiemmin (sitäkin on esitelty blogissa aiemmin). Ongelma piilee juuri siinä että se on hitaille kierrosluvuille optimoitu kestomagneetti generaattori ja myös pyörii hitaasti ja eipä siinä ole kyllä paljoa vääntöäkään.

Toki valmiitakin napamoottoripaketteja vanhan polkupyörän muuntamiseksi sähkökäyttöiseksi on saatavilla. Siis jos haluaisi päästä helpolla ja halvalla mutta kukapa haluaisi.

Akkuteknologiaharppaus - tuleeko se vihdoin?

Moni tuskastelee kännyköiden, läppäreiden ja täppäreiden akkujen lyhyttä kestoa. Akkurintamalla ei ole keksitty mitään mullistavaa sitten litium-akkujen (paitsi tämä tänä syksynä esitelty 30% lisäkapasiteettia antava elektrodien polymeerisidos) ja tarve paremmille akuille on huutava.
Mutta nyt Saksalaiset tutkijat ovat kehittäneet fluoridi-akun. Akun energiatiheys voi tutkijoiden mukaan olla jopa 10-kertainen tavanomaisiin litium-akkuihin verrattuna. Akussa on metallianodi ja metallifluoridista tehty katodi, joiden välissä on fluoridia johtava elektrolyytti. Katodin metallimateriaalina kokeiltiin muun muassa ceriumia. Mobiililaitteiden lisäksi tekniikka soveltuu myös sähköautoihin. Tuskin maltan odottaa että nämä pääsee kauppoihin asti. Joko vihdoin älypuhelimen akku kestäisi jopa päivän!

Ilmalämpöpumpun hyöty hauskoina kuvina

Olen useita vuosia ottanut omakotitaloni sähkömittarin lukeman ylös aina kuukauden vaihtuessa ja laskenut kk-kulutuksen. Talteen olen ottanut myös kuukauden keskilämpötilan (Oulussa). Tällaisesta datastahan voi helposti kehittää mitä erilaisimpia diagrammeja.

Alla oleva diagrammi esittää sähkönkulutukseni maaliskuussa ja maaliskuun keskilämpötilan eri vuosina. Ulkolämpötilalla ja lämmityksen tarpeella on luonnollisesti yhteys. Talossa on suora sähkölämmitys ja syksystä 2007 asti myös ilmalämpöpumppu. Vuosien 2008, 2009 ja 2011 maaliskuun keskilämpötila on lähellä vuoden 2004 lukemaa mutta ilmalämpöpumpun ansiosta sähkönkulutus vähäisempää. Vastaavasti vuotta 2010 voi verrata vuoteen 2005. Tietenkin vuosien varrella on kertynyt koko ajan lisää kaikkea sähköä syövää viihde ym. elektroniikkaa joten lämpöpumpun tuoma säästö lienee vielä isompi kuin kuvasta näyttää.



Tässä vielä vastaava kuvaaja toukokuulta. Vertaa sähkönkulutusta vuosina 2008 ja 2005 sekä 2009 ja 2006 jolloin keskilämpötilat olivat suunnilleen samat. Huomaa että tässä kuvaajassa keskilämpötila on +-asteita eikä pakkasasteita kuten edellisessä joten tässä korkeampi pylväs tarkoittaa vähemmän lämmitystarvetta kun edellisessä kuvassa korrelaatio on päinvastainen.

Hiljaista lämpöä kiitos

Laitoin suorasähkölämmitteiseen omakotitalooni ilmalämpöpumpun syksyllä 2007. Laite on sinänsä toiminut ja lämpöä riittänyt (kovimpia pakkasia lukuunottamatta). Sähkön kulutusta olen hyvinkin tarkasti seurannut ja arvioisin että laite säästää tämän hetkisellä sähkönhinnalla noin 300 euroa vuodessa ja maksaa itsensä takaisin viidessä vuodessa. Sähkön hinnan jatkuvasti noustessa säästö tietysti kokoajan lisääntyy ja takaisinmaksuaika lyhenee. Kesällä voi tarvittaessa viilentää.

Haittapuolena on että laite ääntelee melkoisesti. Sen pitämä ääni oli pikkuhiljaa salakavalasti kokoajan voimistunut ja noin 3 vuoden käytön jälkeen (heti takuun umpeuduttua) ääni alkoi rassata jo siihen malliin että kutsuin huoltomiehen. Laakerin vaihdon jälkeen se oli taas varsin miellyttävän hiljainen. Mutta nyt vajaa vuosi korjauksen jälkeen se on taas alkanut pitää ajoittain kovempaa ääntä. Ääni on hieman erilaista ja epäilen että ainakaan sama laakeri ei ole kyseessä. Koska ääni on vain ajoittaista ei oikein voi kutsua huoltomiestä koska minun tuurillani se ei varmasti äännä sielloin kun se tulee.

Uusimmassa Tieteen kuvalehdessä oli pikku juttu norjalaisessa Stavangerin yliopistossa kehitteillä olevasta lämpöpumpusta joka koostuu tuhansista kuutiomillin kokoisista Peltier-elementeistä. Mielenkiintoiseksi laitteen tekee se että siinä ei ole yhtään liikkuvaa osaa, se on täysin hiljainen ja kestää toiminnassa keksijöidensä mukaan 10 000 vuotta. Ei paha. Tutkijat uskovat että kaupalliset mallit valmistuvat 5-10 vuoden kuluessa.

Butanolia tankkiin ja menoksi

Paljon on mediassa puhuttu biodieselistä ja bioetanolista mutta kolmas löpö toden sanoo. Nyt on tulossa biobutanoli. Sen raaka-aineeksi sopii sellu- ja elintarviketeollisuuden jätteet, sen energiapitoisuus on huomattavasti korkeampi kuin etanolin, se soveltuu teollisessa mittakaavassa valmistettavaksi ja käyttö onnistuu nykyisillä bensiinimoottoreilla ja bensiinin jakeluverkostolla. Biobutanolin valmistamista tutkiva professori Ulla Lassi Oulun yliopistosta arvioi sen kypsyvän kaupalliseen tuotantoon 5–10 vuoden päästä. Että näin meillä Oulussa. Siistiä eipä!

Lisäys 19.10.: Uusimmasta TM:stä saimme lukea että Amerikkalainen Tulanen yliopisto on anonut patenttia bakteerikannalle, joka pystyy tuottamaan butanolia selluloosasta kuten vaikkapa keräyspaperista.

Völjyvä pingviini

Wello Penguin on on suomalainen aaltovoima keksintö joka on 30-metrinen 1600 tonnin painoinen kelluva lautta. Sen sisällä on akseliin ripustettu epäkesko massakappale joka aallokossa pyörii yhden kierroksen yhden aallon aikana ja tuotta sähköä. Ensimmäistä 500kW laitetta ollaan asentamassa Skotlantiin (video).
Uusimman T&T lehden mukaan maailmalla on kehitteillä 150 erilaista toteutusta aaltovoiman valjastamiseksi sähköntuotantoon. Että näitä eri versioita kyllä riittää..