Puukaasu aggregaatti

Joku aika sitten kirjoitin lämmön ja sähkön yhteistuotannosta (CHP, engl. Combined Heat and Power) puupolttoaineella kotioloissa. Puukaasuun perustava tekniikka jäi siinä mainitsematta joten sananen siitä.

Puukaasulla tarkoitetaan pyrolyysin tuloksena puusta korkeassa lämpötilassa vähähappisen palamisen avulla tuotettua häkäpitoista kaasua, jota voidaan käyttää polttomoottoreiden polttoaineena. Ehkä tunnetuin puukaasu sovellutus ovat ns. häkäpönttöautot. Tietoa häkäpönttö autoista täältä www.ekoautoilijat.fi ja täältä www.ekomobiili.fi.

Puukaasua voidaan käyttää myös sähkön tuotantoon. Yhdysvaltalainen Tactical Woodgas tarjoaa valmista puun kaasutus laitteistoa ja siihen sopivaa 1 kW sähkögeneraattoria. Hintaa tulee noin 1750 eur.
Kanadalainen Nye Thermodynamics Corporation tarjoaa 2 kW settiä.
Kun tehoja tarvitaan lisää L.E.A.F. Generator tarjoaa puun kaasutus laitteistoja 10 kW asti.

Mutta miksi tämmöisiä laitteita ei myydä Suomessa? Tai jos myydään niin vinkatkaa missä. Täällä kuitenkin monella on omia metsäpalstoja niin olisihan se nyt mukava kotinsa lämmöt ja sähköt omalla hakkeella ilmaiseksi tuottaa. Liekö tässä sähköyhtiöiden ja/tai verottajan salaliitto taustalla.

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto kotona

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP, engl. Combined Heat and Power) on tuotantomuoto, jossa samassa prosessissa tuotetaan samanaikaisesti sähkön lisäksi lämpöä. Tätä käytetään maamme kaukolämpövoimaloissa varsin yleisesti. Jos omakotitaloaan lämmittää puulla, pelleteillä tai öljyllä niin onnistuisiko omat sähköt tuottaa siinä sivussa. Varsinkin jos on mahdollisus lämmittää taloa edullisesti oman metsän puilla niin myös sähkön tuotanto siinä sivussa omilla puilla olisi todella houkuttelevaa.

Kartoitetaanpa muutamia mahdollisuuksia:

Jos tulisija lämmittämisen lisäksi kuumentaisi myös boileria joka tuottaisi höyryä ja sillä pyörittäisi höyrykonetta joka pyörittäisi sähkögeneraattoria.

Sähköntuotantoon sopivia 1 ja 2 kW höyrykoneita saa esim Pearl Steam Engine Companyltä. Koneita saa sekä eri asteisina rakennussarjoina että valmiiksi koottuna. Valmiin 1kW koneen hinta tosin nousee 5.000$ luokkkaan.

Hyporex Technologiesilta löytyy pientä n. 40W (1/20 HP) höyrykonetta 499.99$ hintaan johon sisältyy worldwide shipping.

Quasiturbine:lta lähtee 1.5kW höyryturbiini hintaan 2450$.

Tsekeistä löytyy höyryturbiinin ja sähkögeneraattorin valmista yhdistelmää G-Team a.s.. Hintoja ei mainita nämä on kotiköyttöön turhan järeitä. Pienimmälläkin mallilla max tuotto 80kW.

Suomalainen Quadrom Höyrymoottori kehittelee tämmöisiä systeemejä myös. Villa Höyrylinnassa testaavat tätä. Siitä onko tämä joskus tulossa normi kuluttajan saataville ei löydy tietoa.

Täältä http://seftonmotors.com/ 1kW stirlingmoottori 1.395$ ja myös sopivat generaattori ja tulisijat. Tämä on KickStarter yhteisö rahoitteinen hanke jonka villi visio on alle 100$ maksava 1kW stirlingmoottori.

Entäs lämpösähköinen tuotanto (Thermoelectric generator). Devil Watt:lta 70W moduulit suoraan uunin kylkeen. Ei melua.

Kanadalainen Etalim kehittelee erittäin hyvän hyötysuhteen omaavaa pienikokoista lämpöakustista sähkön tuotantoyksikköä lämpölähteen yhteyteen. Kuluttajien saataville tätä odotetaan 2017.

Juustolla käyvä auto

Aina välillä sattuu silmiin näitä uutisia että milloin mistäkin jätevirrasta on kehitetty polttoainetta. Ja hyvä niin. Nyt Kauppalehti kertoo että Tulevaisuuden autot saattavat kulkea juustoilla.

USAssa on kehitetty menetelmä jolla meijereiden juustojen valmistuksessa ylijäävä neste voidaan jalostaa polttoaineeksi. Maailman juustoloissa syntyy suunnattomia määriä ylimääräistä nestettä joka sisältää suurimmaksi osaksi maitosokeria. Nesteestä pystytään hiivojen avulla tekemään sekä bensiiniä että dieseliä. Keksintö voi kaupallistua jo viidessä vuodessa. Ongelmana on enää juuston haju jota yritetään poistaa suodattimilla.

Tehokasta

Karttulalaisen keksijä Timo Heimosen kehittämä hyötykaasugeneraattori tuottaa tavallisesta puuhakkeesta, vedestä ja ilmasta lämpö- ja sähköenergiaa. Se eroaa perinteisestä puuvoimalaitoksesta siinä, että energiaa ei tuoteta puuhakkeella, vaan haketta käytetään kemiallisessa prosessissa eräänlaisena sytykkeenä vedyn irrottamiseksi vedestä. Vetykaasu voidaan käyttää joko polttoaineena tavallisissa lämpökattiloissa, tuottaa aggregaatissa sähköä tai nesteyttää biodieseliksi. Polttoprosessin hyötysuhteeksi on mitattu sata prosenttia. Tähän asti on yleensä tarkasteltu näitä polttolaitoksia sillä tavalla, että se energia tulee vain puun poltosta. Tässä hakkeesta saadaan tietty energia, mutta tätä prosessia ei tehdä varsinaisesti hakkeella. Hakkeesta otetaan vain energia, jolla saadaan katalyyttien avulla madallettua kynnystä, jolla vesi saadaan hajotettua ja vetyä irti. Sitä kautta on päästy aivan uskomattomiin tuloksiin. Hyötykaasugeneraattorissa haketta kuluu vain kolmannes perinteiseen hakelaitokseen verrattuna, joten investoinnin takaisinmaksuaika on keskimäärin 4–5 vuotta.

Alunperin Timon tavoitteena oli tuottaa omaan kotiin lämpö ja sähkö sekä autoon polttoaine mutta yhteistyö HT Enercon kanssa johti laitoksen kaupalliseen tuotantoon huomattavasti suuremmassa mittaluokassa. Tämmöisiä pellepeloton tarinoita on todella mukava lukea.